Muistattehan, että rikkakasvit on kitkettävä ennen kukintaa. Juuri nyt palsta-alueellamme kukkivat myös muutamat haitalliset ja helposti leviävät kasvilajit, kuten lupiini, rohtoraunioyrtti ja rikkanenätti. Osa niistä on vieraslajeja, jotka uhkaavat luontomme monimuotoisuutta. Kaupungin ohjeiden mukaan viljelijöiden tulee torjua haitalliset vieraskasvit koko viljelypalsta-alueella.
Suomessa on vieraslajilaki ja -asetus, jonka mukaan haitallisia lajeja ei saa päästää leviämään uusille alueille, joilla niitä ei vielä esiinny. Rikkakasveja ei luonnollisesti saa myöskään päästää leviämään naapuriviljelijän palstalle. Ensisijaisena tavoitteena on torjua haitallisia kasveja ennen niiden kukintaa, jolloin estetään siementen muodostuminen.
Muistathan, että oman palsta-alueen lisäksi sinun on huolehdittava myös oman palstasi kohdalla olevan käytävän siisteydestä ja poistettava siitä helposti leviävät kasvit, kuten voikukat, lupiinit, rikkanenätit, rohtoraunioyrtti, siemenestä kasvamaan lähteneet ruohosipulituppaat ym.
Lupiini
Lupiini on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Juuri nyt kukkivista lupiineista pitäisi ensiapuna ainakin poistaa kukat ennen kuin ne siementävät. Jos sitä ei tee, kypsät siemenet sinkoutuvat siemenpalon haljetessa muutaman metrin päähän. Siemenet säilyttävät itämiskykynsä pitkään. Vaikka kukinnon katkaisee, siemenet voivat kehittyä kypsiksi. Siksi kukkavarret kannattaa laittaa muovisäkkiin mätänemään, jolloin siemenet eivät pääse kehittymään. Jos kukinnoissa ei ole kypsiä siemeniä, kasvit voi kompostoida. Kypsät palot ovat ruskeita, auenneita ja siemenet ovat varisseet. Jos niitettävissä kukinnoissa on jo kypsiä, ruskeita siemeniä, kukinnot ja muut kasvijätteet on hävitettävä huolellisesti esimerkiksi viemällä polttokelpoiseen sekajätteeseen jätesäkissä.
Kahdesta neljään kertaan kasvukaudessa kasvin tyveltä tehty niitto heikentää kasvin elinvoimaa ajan myötä. Jatkossa lupiinit kannattaisi kaivaa maasta juurineen. Lupiinilla on pystyjuurakko, eikä se leviä kasvullisesti rönsyjen avulla. Ylöskaivetun lupiinin juurakon voi kuivattamisen jälkeen kompostoida.
Lupiinin rehevöittämällä kasvupaikalla menestyvät voimakaskasvuiset lajit. Siksi niittykasvit ja niillä elävät hyönteiset joutuvat väistymään. Lupiini myös kilpailee pölyttäjistä alkuperäisten kasvien kanssa. Lupiinin siitepölyssä on lupaniinia eli myrkyllistä alkaloidia, joka voi haitata kimalaisten lisääntymistä. Se vaikuttaa myös päiväperhospopulaatioihin, koska perhostoukat ja aikuiset perhoset eivät voi käyttää sitä ravintona. Lupiini vähentää yleisesti hyönteisten kokonaismäärää ja vaikuttaa negatiivisesti erityisesti kovakuoriaisiin, kaksisiipisiin, perhosiin ja muurahaisiin.
Katso kuvat ja lue lisää lupiinista: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.38950
Rikkanenätti
Palsta-alueellamme kasvaa myös keltakukkaista rikkanenättiä. Se on erittäin vaikea hävitettävä, koska se leviää laajalle haarovan juuriverkoston ja maanalaisten rönsyjen avulla. Yhtenäiseksi peitteeksi kasvanut rikkanenättikasvusto tukahduttaa muut taimet alleen.
Noin viiden sentin syvyydessä risteilevät, lähes valkoiset juuret ovat ohuita ja ne katkeilevat helposti kitkiessä tai haratessa. Rikkanenätti pystyy jatkamaan kasvuaan ja kasvattamaan uusia yksilöitä juuren pienestä kappaleestakin, joten hävittäminen kitkemällä ei onnistu helposti. Kitkeminen ja katteet ovat paras torjuntakeino.
Kaikki rikkanenätin taimet ja epäilyttävät juurakonpätkät pitää poistaa ja heittää roskiin. Niitä EI SAA laittaa kompostiin. Juurenpätkät ovat pitkäikäisiä, sillä syvälle maahan hautautuneet pätkät voivat taimettua jopa parin vuoden kuluttua päästessään muokkauksessa lähemmäs pintaa. Jyrsimen käyttö siis levittää rikkanenättiä alueella, jossa sitä kasvaa. Multaa ei missään tapauksessa saa siirtää muualle käyttöön rikkanenätin kasvupaikoilta.
Katso kuvat ja lue lisää rikkanenätistä: https://www.suomela.fi/piha-puutarha/Puutarhanhoito/Puutarhan-rikkakasvit-ala-levita-rikkanenattia–50135
https://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/rikkanenatti
Täällä rikkanenätin lisäksi tietoa ja tunnistuskuvia myös muista monivuotisista juurten avulla lisääntyvistä rikkakasveista, joita palsta-alueellamme esiintyy runsaasti (kuten juolavehnä, peltokorte, vuohenputki ja rönsyleinikki):
https://www.meillakotona.fi/artikkelit/tunnista-ja-torju-monivuotiset-rikkaruohot
Rohtoraunioyrtti
Palsta-aluellamme on levinnyt myös sinikukkainen kookas rohtoraunioyrtti. Raunioyrtit – varsinkin rohto- ja ruotsinraunioyrtti – levittäytyvät laajoiksi kasvustoiksi, joiden leviämistä on vaikea rajoittaa etenkin kosteilla ja tuoreilla kasvupaikoilla.
Raunioyrtistä voi tehdä esim. luomulannoitetta nokkosveden tyyliin. Ainakin alla olevan sivuston mukaan sen haju haihtuu nopeasti, toisin kuin nokkoskäytteen. Nokkosvedessä on paljon typpeä ja rohtoraunioyrtissä kaliumia. Silputtua rohtoraunioyrttiä voi käyttää myös katteena vaikkapa tomaateilla, jotka tarvitsevat erityisesti kaliumia hyvän sadon kasvattamiseen.
https://www.chilitunari.fi/2016/06/luomulannoitetta-raunioyrtilla.html
Ks. kuvat ja lue lisää rohtoraunioyrtistä: https://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/rohtoraunioyrtti
https://vieraslajit.fi/lajit/MX.39409
Lue lisää vieraslajeista ja niiden torjunnasta:
https://vieraslajit.fi/lajit?invasiveSpeciesMainGroups=HBE.MG2
https://vieraslajit.fi/lajit?FiList=true
Fallkullan palstaviljelijät 