Fallkullan palstayhdistyksen jäsenet voivat tilata tuttuun tapaan multaa, turvetta, kuorikatetta ja hiekkaa palsta-alueelle toimitettuna. Toimituspäivä on alustavasti 16.5. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan tuonnempana.
Hinnat / säkki palsta-alueelle kuljetettuna: Leikkihiekka Vetonit 20 kg – 6,00 € Biolan musta multa 45 l – 3,50 € Puunkuorikate Greencare 50 l – 3,50 € Biolan kasvuturve 70 l – 6,00 € (HUOM! Tuote vaihtunut viime vuodesta)
Teethän tilauksesi mahdollisimman pian, mieluusti viimeistään maanantaina 9.5.2022: sähköpostilla osoitteeseen fallkullanpalstaviljelijat@gmail.com tai puhelimeen tekstiviestillä gsm 050 430 59 28
Maksu yhdistyksen pankkitilille etukäteen. Jos maksat noutopäivänä, valmistaudu näyttämään kuitti tai valokuva siitä. Fallkullan Palstaviljelijät ry:n tilille FI13 1025 3000 2288 10
Fallkullan viljelypalstoja vuokrataan lähiseudun asukkaille. Jos haluat jonoon, lähetä yhdistykselle sähköpostilla tai puhelimella yhteystietosi eli nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite.
Vuoden 2022 viljelykauden alussa jonossa Fallkullaan on noin 60 halukasta viljelijää. Vuosittain palstoja vapautuu muutama, vuonna 2021 vain viisi.
Voit etsiskellä viljelypalstoja myös näiltä nettisivuilta:
Hyötykasviyhdistys ry hallinnoi seitsemää palsta-aluetta Helsingissä. Nettisivun lomakkeen kautta voi hakea palstaa. Palstat arvotaan aikaisin keväällä, joten käy vilkaisemassa sivut.
Helsingin kaupunki pitää yllä luetteloa palsta-alueista, jotka se on vuokrannut kaupunginosa- ja palstayhdistysten hoitoon: Viljelypalstat. Sieltä voit etsiä itseäsi lähinnä sijaitsevan palsta-alueen ja kysyä palstaa hoitavalta yhdistykseltä heidän jonotuskäytännöistään.
sekä ensi viljelykauteen liittyvä palstan puolitusehdotus Helsingin kaupungin Tonttiosastolta
Satokausi on vielä menossa, mutta vähitellen päättymässä. Syksy tulee. Palstaviljelijän syystöiden aika on alkanut.
Kun valmistelet palstaasi talveen, muistathan poistaa harsot ja verkot kasvien ympäriltä ja päältä. Näin huolehdimme siitä, että linnut ja muut eläimet eivät tartu niihin talvikauden aikana. Kerää kaikki pienemmät irtotavarat eli työvälineet, ämpärit, kastelukannut ja muut laatikkoon tai vie ne pois palstalta talveksi. Näin voimakkaat tuulet eivät pääse niitä levittelemään. Kerää tuolit ja muut isommat tavarat siististi samaan paikkaan.
Palstaviljelijöiden vuokranantajan eli Helsingin kaupungin Tonttiosaston ehdotus palstojen puolittamisesta
Palstaviljely on aina vain suositumpaa ja tällä hetkellä kaikille Helsingin kaupungin palsta-alueille on jonoa ja osalle alueista erittäin pitkät jonot. Fallkullan alueelle toivoo pääsevänsä viljelemään tällä hetkellä (syyskuu 2021) reilut 50 jonottajaa.
Palstaviljelijöiden vuokranantaja, Helsingin kaupungin Tonttiosasto on lähettänyt palstaviljely-yhdistyksille kirjeen, jossa muistutetaan, että palstojen tulee olla kokonaan viljelykäytössä ja nurmialueet on pidettävä pieninä. Kirjeessä suositellaan, että aarin kokoisia palstoja jaettaisiin puoleksi, jotta jonoja saataisiin purettua.
Kaupungin ohjeissa palstaviljelijöille muistutetaan esimerkiksi, että palstalla on viljeltävä, palsta on pidettävä hoidettuna ja rikkakasvit on kitkettävä ennen kukintaa. Viljelijän pitää torjua haitalliset vieraskasvit. Viljelijöiden tulee oman palstan hoitamisen lisäksi huolehtia myös palstansa kohdalla olevan käytävän siisteydestä.
Jotkut viljelijät ovat kokeneet kokonaisen aarin palstan hoitamisen kaupungin ohjeistuksen mukaan käyneen liian raskaaksi. Palstayhdistyksen hallitus kehottaakin nyt viljelijöitä harkitsemaan, olisiko jatkossa puolen aarin palstan viljely hyvä vaihtoehto. Puolen palstan viljely jatkossa tarkoittaisi käytännössä, että noin aarin kokoinen palsta jaettaisiin kahdeksi erilliseksi palstaksi ja viljelijä päättäisi, kumpaa puolikasta viljelisi jatkossa.
Puolikkaan palstan viljely vähentäisi viljelijän työmäärää ja helpottaisi esimerkiksi rikkakasvien kurissa pitämistä. Näin viljely olisi palkitsevampaa sekä itse viljelijälle että naapuripalstojen viljelijöille. Myös palstamaksu olisi luonnollisesti pienempi. Toista puolikasta palstasta tulisi viljelemään ja hoitamaan uusi viljelijä jonosta.
Ota yhteyttä palstayhdistyksen hallitukseen, jos haluat jatkossa viljellä puolikasta palstaa. Voit soittaa, lähettää tekstiviestin tai sähköpostia.
Muistattehan, että rikkakasvit on kitkettävä ennen kukintaa. Juuri nyt palsta-alueellamme kukkivat myös muutamat haitalliset ja helposti leviävät kasvilajit, kuten lupiini, rohtoraunioyrtti ja rikkanenätti. Osa niistä on vieraslajeja, jotka uhkaavat luontomme monimuotoisuutta. Kaupungin ohjeiden mukaan viljelijöiden tulee torjua haitalliset vieraskasvit koko viljelypalsta-alueella.
Suomessa on vieraslajilaki ja -asetus, jonka mukaan haitallisia lajeja ei saa päästää leviämään uusille alueille, joilla niitä ei vielä esiinny. Rikkakasveja ei luonnollisesti saa myöskään päästää leviämään naapuriviljelijän palstalle. Ensisijaisena tavoitteena on torjua haitallisia kasveja ennen niiden kukintaa, jolloin estetään siementen muodostuminen.
Muistathan, että oman palsta-alueen lisäksi sinun on huolehdittava myös oman palstasi kohdalla olevan käytävän siisteydestä ja poistettava siitä helposti leviävät kasvit, kuten voikukat, lupiinit, rikkanenätit, rohtoraunioyrtti, siemenestä kasvamaan lähteneet ruohosipulituppaat ym.
Lupiini
Lupiini on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Juuri nyt kukkivista lupiineista pitäisi ensiapuna ainakin poistaa kukat ennen kuin ne siementävät. Jos sitä ei tee, kypsät siemenet sinkoutuvat siemenpalon haljetessa muutaman metrin päähän. Siemenet säilyttävät itämiskykynsä pitkään. Vaikka kukinnon katkaisee, siemenet voivat kehittyä kypsiksi. Siksi kukkavarret kannattaa laittaa muovisäkkiin mätänemään, jolloin siemenet eivät pääse kehittymään. Jos kukinnoissa ei ole kypsiä siemeniä, kasvit voi kompostoida. Kypsät palot ovat ruskeita, auenneita ja siemenet ovat varisseet. Jos niitettävissä kukinnoissa on jo kypsiä, ruskeita siemeniä, kukinnot ja muut kasvijätteet on hävitettävä huolellisesti esimerkiksi viemällä polttokelpoiseen sekajätteeseen jätesäkissä.
Kahdesta neljään kertaan kasvukaudessa kasvin tyveltä tehty niitto heikentää kasvin elinvoimaa ajan myötä. Jatkossa lupiinit kannattaisi kaivaa maasta juurineen. Lupiinilla on pystyjuurakko, eikä se leviä kasvullisesti rönsyjen avulla. Ylöskaivetun lupiinin juurakon voi kuivattamisen jälkeen kompostoida.
Lupiinin rehevöittämällä kasvupaikalla menestyvät voimakaskasvuiset lajit. Siksi niittykasvit ja niillä elävät hyönteiset joutuvat väistymään. Lupiini myös kilpailee pölyttäjistä alkuperäisten kasvien kanssa. Lupiinin siitepölyssä on lupaniinia eli myrkyllistä alkaloidia, joka voi haitata kimalaisten lisääntymistä. Se vaikuttaa myös päiväperhospopulaatioihin, koska perhostoukat ja aikuiset perhoset eivät voi käyttää sitä ravintona. Lupiini vähentää yleisesti hyönteisten kokonaismäärää ja vaikuttaa negatiivisesti erityisesti kovakuoriaisiin, kaksisiipisiin, perhosiin ja muurahaisiin.
Palsta-alueellamme kasvaa myös keltakukkaista rikkanenättiä. Se on erittäin vaikea hävitettävä, koska se leviää laajalle haarovan juuriverkoston ja maanalaisten rönsyjen avulla. Yhtenäiseksi peitteeksi kasvanut rikkanenättikasvusto tukahduttaa muut taimet alleen.
Noin viiden sentin syvyydessä risteilevät, lähes valkoiset juuret ovat ohuita ja ne katkeilevat helposti kitkiessä tai haratessa. Rikkanenätti pystyy jatkamaan kasvuaan ja kasvattamaan uusia yksilöitä juuren pienestä kappaleestakin, joten hävittäminen kitkemällä ei onnistu helposti. Kitkeminen ja katteet ovat paras torjuntakeino.
Kaikki rikkanenätin taimet ja epäilyttävät juurakonpätkät pitää poistaa ja heittää roskiin. Niitä EI SAA laittaa kompostiin. Juurenpätkät ovat pitkäikäisiä, sillä syvälle maahan hautautuneet pätkät voivat taimettua jopa parin vuoden kuluttua päästessään muokkauksessa lähemmäs pintaa. Jyrsimen käyttö siis levittää rikkanenättiä alueella, jossa sitä kasvaa. Multaa ei missään tapauksessa saa siirtää muualle käyttöön rikkanenätin kasvupaikoilta.
Täällä rikkanenätin lisäksi tietoa ja tunnistuskuvia myös muista monivuotisista juurten avulla lisääntyvistä rikkakasveista, joita palsta-alueellamme esiintyy runsaasti (kuten juolavehnä, peltokorte, vuohenputki ja rönsyleinikki):
Palsta-aluellamme on levinnyt myös sinikukkainen kookas rohtoraunioyrtti. Raunioyrtit – varsinkin rohto- ja ruotsinraunioyrtti – levittäytyvät laajoiksi kasvustoiksi, joiden leviämistä on vaikea rajoittaa etenkin kosteilla ja tuoreilla kasvupaikoilla.
Raunioyrtistä voi tehdä esim. luomulannoitetta nokkosveden tyyliin. Ainakin alla olevan sivuston mukaan sen haju haihtuu nopeasti, toisin kuin nokkoskäytteen. Nokkosvedessä on paljon typpeä ja rohtoraunioyrtissä kaliumia. Silputtua rohtoraunioyrttiä voi käyttää myös katteena vaikkapa tomaateilla, jotka tarvitsevat erityisesti kaliumia hyvän sadon kasvattamiseen.
Toimitus tulee palsta-alueelle maanantaina 10.5.2020. Pyydämme tilauksen iltapäiväksi, mutta tarkkaa kellonaikaa emme saa.
Tilaus täytyy noutaa kello 18 mennessä. Yhdistyksellä ei ole säilytyspaikkaa noutamattomille säkeille ja ne jäävät koivukujan varteen, jos niitä ei haeta ajoissa. Yhdistys ei vastaa niistä klo 18 jälkeen. Jokainen kuljettaa itse oman tilauksensa palstalleen. Yhdistyksellä on parit kottikärryt, joita voi lainata säkkien siirtämiseen.
Teethän tilauksesi mahdollisimman pian, viimeistään sunnuntaina 2.5.2021:
Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous on sunnuntaina 25.4.2021 klo 14. Kokouksen pitäminen ulkona palsta-alueella ei onnistu, koska sääennusteet eivät lupaa kovin hyvää sunnuntaille. Palstayhdistyksen hallitus on päättänyt pitää vuosikokouksen Zoom-videokokouksena, johon pääsee osallistumaan linkin kautta nettiselaimella (esim. Chrome).
Jäsenille lähetetään sähköpostiin kokouksen osallistumislinkki ja ohjeet hyvissä ajoin ennen kokousta. Kokous alkaa klo 14.00. Kokoushuone avataan kuitenkin jo klo 13.30 yhteyksien testaamista varten.
Jos et saa osallistumislinkkiä sähköpostilla lauantai-iltaan klo 18 mennessä, mutta haluaisit osallistua vuosikokoukseen, lähetä sähköpostiviesti osoitteen fallkullanpalstaviljelijat(at)gmail.com
Fallkullan palstaviljelijöiden vuosikokous pidetään sunnuntaina 25.4.2021 klo 14 palsta-alueella. Jos koronarajoitukset tai sää estää ulkokokouksen, kokous pidetään netissä. Jäsenille tiedotetaan kokouksen siirtyessä nettiin. Seuraa myös yhdistyksen nettisivuja.
Viljelykauden avajaisia vietetään sunnuntaina 30.5. klo 14 alkaen palsta-alueella (säävarauksella). Avajaisissa on tarjolla pullaa ja virvokkeita perinteiseen tapaan.
Kevätkirje postitetaan helmi-maaliskuun vaihteessa postiosoitteeseen. Jos kirje ei ole tullut 10.3. mennessä, lähetä yhdistykselle sähköpostia.
Vuoden 2021 palstamaksun eräpäivä on 21.3. Hinnat pysyvät ennallaan eli aarin palsta 47 €, 1/2 aarin palsta 36 €, palstakaverin jäsenmaksu 10 €.
Multatilaus ja roskalava toukokuussa. Päivämäärät ilmoitetaan lähempänä ajankohtaa yhdistyksen nettisivuilla, ilmoitustaululla ja sähköpostilla.
Jos et ole saanut aiemmin yhdistykseltä sähköpostiviestejä, lähetä sähköpostia osoitteeseen fallkullanpalstaviljelijat(at)gmail.com.
Rikkanenätti (Rorippa sylvestris) on keltakukkainen rikkaruoho, joka leviää tehokkaasti. Se leviää etenkin rönsyjen avulla. Katkenneista juuren paloista kasvaa helposti uusia versoja. Parhaat torjuntakeinot ovat kitkeminen ja katteet. Jyrsiminen katkoo juuria, joten se voi edistää kasvin leviämistä. Kasvi tulee kasvupaikalle usein taimien juurimullan mukana.
Kasvin tunnistaa noin 4 mm kokoisista keltaisista kukista. Lehdet ovat ruodilliset, kapeat, hammaslaitaiset ja pariliuskaiset.
Lisätietoa löytyy esimerkiksi Vieraslajit ja Luontoportti sivustoilta:
Palstayhdistyksen hallitus järjestää jälleen äänestyksen kesän VAU-palstasta. Lämpimän alkukesän jälkeen palstojen vehreys on jo pidemmällä kuin yleensä.
Oletko kierrellyt ja katsellut palstoja? Löysitkö palstan, joka miellyttää sinua aivan erityisesti – sellaisen, jonka nähdessäsi ajattelit: ’Vau, tuollaisen palstan minäkin haluaisin!’ Ellet ole vielä ehtinyt kierrellä alueella, niin aikaa on.
Äänestysaikaa on koko heinäkuu. Palstayhdistyksen hallitus kiinnittää palsta-alueen ilmoitustaululle viime vuotiseen tapaan ’äänestyspullon’ ja äänestyslappuja. Jokainen viljelijä saa äänestää yhtä palstaa. Merkitse äänestyslappuusi vau-palstan numero ja tiputa lappu pulloon.
Äänestyksen voittaneen palstan haltija saa pienen palkinnon, joka tavalla tai toisella liittyy palstan hoitoon.
Palstanumerot löytyvät ilmoitustaulun kartasta sekä lähes jokaiselta palstalta toisesta etureunan rajatolpasta.
Palstayhdistyksen vuoden 2018 VAU-palsta äänestyksen voitti palsta 53. Hopealle kirivät palstat 145 ja 103. Onnea voittajille!
Palstanumerot löytyvät ilmoitustaulun kartasta sekä lähes jokaiselta palstalta toisesta etureunan rajatolpasta.
Fallkullan palstaviljelijät 